keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Lihaa

Katoppa hei kivaa, haarukka. Oikea kulma ja tarpeeksi voimaa, niin se uppoaa mun rintaan. Seivästän sen kärkiin ton rimpuilevan kimpaleen. Tarjoon sitä sulle. Tykkäätkö? Saat sen.

Kattelen tässä vieressä kun pyörittelet sitä tossa nuotion yllä. Oliskohan se jo tarpeeksi kypsää, mitä luulet? Ai, sä syöt sitä jo. Ok.

Ei mulla oo hätää, mun sydän on uusiutuva luonnonvara. Siitä syö loputtomiin. Saat lisää, jos oot yhä nälkänen. Tai voit sä syödä jotain muutakin, jos ei ollut hyvää.

Oikeesti toivon, et se oli sun elämäs paras ateria. Arvaa mitä. Mä haluun sut.

perjantai 23. joulukuuta 2016

Ja kohta on kesä

Sä näytät, mä seuraan. Sä oot mahtava. Sun energia on elämänlähde.

Me ollaan menty lastenkodin pihan leikkipuistoon. Mä kerron sulle, et olin siellä pienenä. Ja et vanhemmat varotteli lapsiaan hengailemasta mun kaltasten kanssa. Enää se muisto ei satu, oon kasvanut sen yli. Mä tiedän arvoni ja paikkani. Plus ne ihmiset kadehtis mua, jos ne tietäis et mulla on sut.

Oon just tajunnut et maailma ei oo mustavalkonen. Oon rakastunut näihin kaikkiin väreihin. Opeta mua lisää. Näytä mulle kuinka mun unet muuttuu todeksi tässä hetkessä. Me ollaan aikuisia lapsia. Vapaita ja vähän hulluja.

Kajareista soi Beatles. Me hypitään keinuista. Jäädään siihen hiekalle makaamaan. Tässä biisissä lauletaan aikuisten juttuja. Kierähdät mun kylkeen kiinni. Me suudellaan.

Me tiedetään, et ihmiset jotka sanoo ettei mikään ole täydellistä, on väärässä. Me annetaan niiden murehtia siellä keskenään. Me ollaan tässä. Minä ja sinä. Me ei tarvita ketään. Ei edes toisiamme. Sen tiedostaen mikään ei voi enää paremmaksi muuttua.

Lapsuuden fiilikset. Kun asiat tapahtui ekaa kertaa. Se oli mieletön seikkailu. Ja tässä me nyt nauretaan ja kiehnätään. Seikkailu jatkuu.