Katoppa hei kivaa, haarukka. Oikea kulma ja tarpeeksi voimaa, niin se uppoaa mun rintaan. Seivästän sen kärkiin ton rimpuilevan kimpaleen. Tarjoon sitä sulle. Tykkäätkö? Saat sen.
Kattelen tässä vieressä kun pyörittelet sitä tossa nuotion yllä. Oliskohan se jo tarpeeksi kypsää, mitä luulet? Ai, sä syöt sitä jo. Ok.
Ei mulla oo hätää, mun sydän on uusiutuva luonnonvara. Siitä syö loputtomiin. Saat lisää, jos oot yhä nälkänen. Tai voit sä syödä jotain muutakin, jos ei ollut hyvää.
Oikeesti toivon, et se oli sun elämäs paras ateria. Arvaa mitä. Mä haluun sut.
